Työpöydällä

Tänään oli lyhyt päivä koulussa, päästiin jo yhden aikaan lähtemään kotiin. Huomenna on etäpäivä, mikä täällä puolen ruutua tarkoittaa kovaa pinkomista meneillään olevien projektien kanssa. Olen kiitettävästi saanut erilaisia kohteita työpöydälleni, kiitos siis oman kotinsa uhranneille :) Laskin eilen, että jos tätä vauhtia olisi töitä valmistumisen jälkeen, voisin tehdä tätä täysipäiväisesti ja elää unelmaani. Noh, tällä hetkellähän työt ovat portfolioni kasausta, että täysin pro bonolla mennään. Ja harjoitellaan :)

Latasin pari viikkoa sitten koneelle 3D-suunnitteluohjelman ja haluaisin kovasti alkaa tekemään suunnitelmia, joihin pääsee oikeasti käsiksi. 3D-mallinnus olisi aina kivempi näyttää, kuin karvalakkimallina pelkkiä fiiliskuvia ja piirustuksia tulevasta sisustuksesta. Meidän opettaja tosin sanoo, että käsintehtyä arvostellaan enemmän. Mutta veikkaan, että kun sisustussuunnitelman läväyttää reaalinäkymänä, on helpompi luottaa lopputulokseen. Näinhän ollaan tehty keittiösuunnitelmia miesvuosien ajan ja mielestäni kunnon suunnittelija näkee vaivan astua itse ajanmukaiseen toteuttamiseen. Vaikka olenkin sukupolvea ”kolmannella luokalla kymmensormijärjestelmän oppinut” niin täytynee sanoa, että tämän bloginkin ulkonäön saaminen juuri sellaiseksi kuin haluaisin tuntuu välillä tähtitieteeltä. Noh, harjoitellaan.

Meillä on nyt kotona paraikaa kova metsästys uusista objektiiveista kameraan, koostuuhan laadukas blogi hyvin otetuista kuvista. Valokuvaus on aina ollut yksi meidän perheen tärkeistä harrastuksista, mutta en itse ole ollut tarpeeksi napakka opiskelemaan tuota meidän järkkärin sielunelämää tosissani. Mies kun on aikaisemmin hoitanut tuon kuvauspuolen, minä vain silloin tällöin fiilistellyt laukaisunapin takana. Sanotaan näin, että minä olen hoitanut kuvaussessioiden taiteellisen puolen ja mies tuon teknisen. Tein kuitenkin nyt itselleni lupauksen, että tästä lähtien kädessäni nähdään tuo  meidän Canon EOS 50D useammin – ja vaikka manuaalin kera ;)

Mutta ennenkuin tuo 3D-mallinnus onnistuu täysillä, teen suunnitelmat paperille tai kuvatiedostoina. Huomenna on startattava oman eteisen suunnitelmasta ensin, sitten siirryttävä muihin rästissä oleviin kouluhommiin ja sivussa tehdä noita muitakin suunnitelmia ja käydä ottamassa ennen-kuvia ja kasata portfoliota ja käydä rautakaupoissa ja sisustusliikkeissä ja hankkia materiaali-malleja ja sopia aikatauluja ja ja ja… kiirettä pitää työpöydällä, mutta hyvä niin.

 

 

Kotitehtävänä kattaukset: ruska

Sisustaja suunnittelee ja tekee erilaisiin tilaisuuksiin kattauksia, onhan tuo yksi tärkeä taito myös tehdä kodin arjesta hieman juhlallisempaa. Kattaukset siis yleensähän yhdistetään johonkin tietyllä tavalla tärkeään tai erikoiseen tilaisuuteen, mutta itse tykkään myös ihan meidän perus nakkikeittoiltoina kattaa pöydän nätiksi. Opinnoissamme on etäpäiviä sekä myös erilaisia kotitehtäviä, meidän tulee tämän kahden vuoden aikana muunmuassa tehdä kaikkia erilaisia kattauksia, mitä opettaja on keksinyt listaan aiheiksi laittaa. Yksi näistä on ruska ja tässä tämän sunnuntain nopea kyhäelmä, kun sain Pentikin villapeitosta idean ja inspiraation. Huopatossut jalassa hipsin pitkin meidän omaa pihaa ja takametsää, mutta ruskavärejä on yllättävän vähän. Kävikö se  niin äkkiä ja talvi on jo ovella, vai myöhästyinkö vaan itse…? Orvokitkin tosin kukkii taas, joten siinä meidän pihan syksy!

Meillä on ulko-oven luona tuollainen pieni cafe-ryhmä, missä kesällä siemailimme kupposen jos toisenkin. Siirsin sen etupihan omenapuun alle, virittelin pallovalot puuhun ja katoin pöydän iltapäivän hetkeä varten. Kattaessani mietin kaikkia niitä ihania ystäviäni, jotka silloin tällöin malttavat tulla meillä piipahtamaan: kuinka istuisimme puun alla herkkuja nauttien – ja tietenkin juoruten :)

Arkistojen aarteita, osa 2

Olen tähän mennessä saanut suunnitella kaksi isoa keittiöremonttia, joista viimeisin tulee esittelyyn nyt. Rakas äitini teki totaaliremontin viime vuonna sekä kylpyhuone-saunaosastolle että keittiöön. Molemmat tilat olivat jo aikansa nähneet ja kaipasivat rajua muutosta.

Keittiön sain kunnian suunnitella kokonaan ja tavalliseen tyyliini aina kaadetaan seiniä jos mahdollista, sekä avarretaan tilaa ja helpotetaan kulkemista eri huoneiden välillä. Niin tässäkin keittiössä tehtiin isoja muutoksia, entinen keittiö + ruokatila yhdistettiin vieressä olevan vierashuoneen kanssa. Tämä siksi, että entisen keittiön huono säilytystilaa saatiin kasvatettua ja ruuan laittoa helpotettua pitkillä laatikostorivillä sekä työtasoilla. Vierashuone muuttui remontissa uudeksi ruokahuoneeksi. Nyt keittiön ja ruokahuoneen läpi voi kulkea molemmista suunnista olohuoneeseen ja vaikka juosta ympyrää näiden huoneiden välillä!

Keittiössä pinnat uusittiin kokonaan, parkettilattia väistyi laatan ja lattialämmityksen tieltä. Seiniltä revittiin vanhat tapettikerrokset ja ne maalattiin kauttaaltaan Tikkurilan Lumi-maalilla (jota lämpimästi suosittelen muuten jokaiseen suomalaiseen kotiin seinämaaliksi sen loistavan valontaitto-ominaisuuden vuoksi!). Vierashuoneen pinnat jäivät ennalleen, sillä se oli aika tuoreeltaan aikaisemmin jo kokenut pienen pintaremontin. Keittiön purussa eri aikakaudet tulivat hauskoina yllätyksinä vastaan, äitini isä kun on aikoinaan ko. kodin rakentanut.

 

 

Materiaali- ja värivalinnat keittiöön tehtiin jo olemassa olevien huoneiden tyyliä noudattaen, puhdasta valkoista ja luonnonsävyjä. Keittiökaapistot tilattiin Savonlinnan Mitta-Keittiöltä ja oveen valittiin korkeakiiltoinen valkoinen, vetimeksi rosteria sekä työtasoksi harmaa puusyinen laminaatti. Vesi- ja ruuanlaittopiste pidettiin samana, joten näiden rakenteellisilta muutoksilta vältyttiin. Lattiamateriaaliksi valittiin mattapintainen, hieman kohokuvioinen laatta ja siihen saumaksi puhdas valkoinen. Keittiön sähköistystä myös muutettiin lisäämällä muutama uusi pistorasia tulemaan pöytätasolta. Kattovalaisimien paikkoja oli ennestään kaksi ja nämä riittivät uuteenkin keittiöön hyvin. Entisen ruokailutilan kohdalta puhkaistiin ikkuna-aukko kuistille ja tämän ikkunan eteen muodostettiin kahden hengen ruokailupaikka mm. aamu- tai välipalan nauttimista varten. Keittiöön sisustettiin hieman blingiä mm. valaisimien muodossa. Kuvista puuttuvat verhot, jotka tilattiin jälkikäteen pellavaisina, myyränharmaina valelaskosverhoina.

 

 

 

 

 

 

 

 

Entiset keittiönkaapit eivät kokeneet kaatopaikan kauhuja vaan nille annettiin uusi elämä muualla. Kierrätys kunniaan – ja tästä postaus myöhemmin :)

Arkistojen aarteita, osa 1

Viikonloppuna pöllyytin tietokonearkistoja ja kaivelin tekemistäni sisustustöistä otettuja kuvia. Kuvanlaatu osoittautui kaikissa aika surkeaksi, en silloin ajatellut dokumentoida tehtyä työtä paremmin. Suoraan sanottuna silloin ei käynyt edes vakavasti mielessä, että harrastuksen voisin joskus työksi muuttaa. Tuolloin kuitenkin äly sen verran sanoi, että otetaan ainakin ennen-jälkeen kuvat ja onneksi niin teinkin. Kutsuttakoon näitä vanhoja sisustusprojekteja arkistoiden aarteiksi, sillä nyt ne näkevät ensimmäistä kertaa julkisen päivänvalon.

Kohteena oli kahden aikuisen asuttaman omakotitalon vieras/työhuone. Talosta oli muutama vuosi aikaisemmin lapset muuttaneet jo omilleen ja pojan huone oli valjastettu nyt uuteen käyttöön. Olin ennen projektia ilmeisesti talon emännän saanut vakuutettua sisustusmaustani, joten sain kunnian toteuttaa mieleiseni vision huoneeseen. Taloon oli tehty vastikään reilulla kädellä pintaremonttia ja mm. tämän huoneen lattiat ja seinäpinnat oli uusittu. Täydellinen sisustus/stailauskohde, sillä isot pinnat olivat priimaa. Huoneesta haluttiin talon emännälle oma kammari, missä voisi lukea kirjaa tai kuunnella musiikkia, hoitaa nettiasioinnit ja muuten vain rentoutua. Tilan tuli myös palvella vierashuoneena tarvittaessa. Suunnitelmaa tehdessä visiona oli ”Harmoninen ja vaalea sisustus jo olemassa olevien sekä uutena hankittavien huonekalujen kanssa, keveyttä sekä naisellisuutta, raikkautta. Jokaisen naisen unelmahuone vieraita unohtamatta.”

Ennen-kuvia otettaessa huoneeseen oli räjäytetty valtava määrä tavaraa, mitkä olivat hinnoittelua vaille valmiina kirpputorille. Oiva tilaisuus siis noukkia joukosta ne, mitä käytettäisiin vielä uudessa sisustuksessa. Aikaisemmin oli jo päätetty, että tilaan jää 120 cm leveä runkopatjasänky ja valkoinen lipasto. Päätin jättää tilaan myös ritiläpenkin, minkä alle mahtui kaksi pyörällistä säilytyslaatikkoa. Verho ja valaisin myös jäivät paikoilleen.

Koska huoneen tuli jatkossakin toimia myös ns. työhuoneena, luovuttiin isosta kulmapöytäratkaisusta ja hankittiin uusi sirompi pöytä tilalle läppäriä varten sekä romanttinen puutuoli AmandaB:stä työtuoliksi. Hankittavaksi tuli myös hyllykkö säilytyslaatikoita varten sekä valaisin ja muuta pientä sisustustavaraa, mattokin kun oli jo valmiiksi paikallaan. Sisustus syntyi tässä kohteessa aika itsestään, sillä olemassa olevat huonekalut olivat niin hyvät tilaan. Uusi työpöytä sekä hyllykkö hankittiin Jyskistä, pöytävalaisin lipaston päällä on Pentikin mallistoa. Lipaston kaveriksi löydettiin vielä jo olemassa oleva pyöreä peili, mikä sopikin paikalleen mainiosti. Sängylle hankittiin helmalakana sekä sisustustyynyjä. Ritiläpenkin kaveriksi oli myös jo olemassa Pentikin valokuvakehys, siihen vain laitettiin sopivat valokuvat esille. Ritiläpenkin kanssa samaa sarjaa oleva seinähyllykkö sai myös täytteekseen kangaspäällysteisiä säilytyslaatikoita pikkutavaraa varten.

Koska yleensä huoneessa yöpyy kovinkin toivotut vieraat – lapset ja lapsenlapset, kerättiin vanhat nallet koriin ja pelastettiin myös varaston uumenista vanha tuoli korin alle. Ritiläpenkin säilytyslaatikot saivat täytteekseen nukkeja ja muita leluja, joten huone on nyt viihtyisä niin aikuisille rentoutua kuin lapsillekin leikkiä. Sisustuksen värisävyt napattiin talon muista huoneista, jotta värimaailma jatkuisi luontevasti läpi jokaisen tilan. Vaaleat luonnonvärit, harmaa ja ruskea saavat piristeen puhtaasta valkoisesta. Vaalea sisustus on myös sopiva kontrasti tummalle lattialle. Myös tapetoitu tehosteseinä saa tukea tekstiilien harmaista sävyistä. Lopputulos on harmooninen ja lämmin, naisellinen ja tila on kutsuva. Itsekin vieraana viihtyisin!

Oma koti uusin silmin: eteinen

Kyky  nähdä tilan mittasuhteet, valoisuus, potentiaali ja mahdolliset ongelmakohdat. Kyky aistia tilan tunnelma ja suunnitella se toimivaksi. Kyky toteuttaa tuo suunnitelma. Kyky antaa tilan elää ja luoda se sellaiseksi, missä on hyvä elää.

Sisustusalan ammattilaisen tärkeimmät periaatteet työssään pääsevät koetukselle, kun opinnoissa ensimmäiseksi katsomme omaa kotiamme uusin silmin. Tarkoituksena on oppia ymmärtämään oman maun vaikutus asiakaskohteita suunnitellessa ja oppia suhtautumaan neutraalisti omiin mieltymyksiin toisen kotia tehdessä. Houkutteleva ajatus, kun omassa kodissa tulee kulkea kuin ei olisi koskaan sitä nähnyt saatika sen neliöissä elänyt. Vaikea tehtävä, sillä arjen pyörteissä nurkat suoristuvat ja matot ovat vinksallaan. Ideoita ei välttämättä synny.

Suomessa on monta hyvin suosittua sisustusblogikotia, mitkä esittelevät kirjoittajan oivalluksia ja sisustusideoita omassa kodissaan. Tarkoitukseni ei ole tästä blogista tehdä elämänmittaista kiertokulkua meidän kotona, vaan luoda tästä kohdalleni osuvien sisustusprojektien työpankki, oman kodin vilistäessä siinä jossain välissä. Joskus parhaimmat ideat syntyvät juuri omiin nurkkiin ja tietenkin intoilen kanssanne myös uusista hankinnoistamme, joskus pyrin myös ottamaan kantaa sisustusasioihin. Aion kertoa myös jo vuosien saatossa tekemistäni sisustusprojekteista, siis noista ajassa ennen nykyisiä opintojani. Kasvan itse blogin mukana sisustusmaailman ammattilaiseksi, joten pidän tätä tärkeänä viestintävälineenä myös itselleni. Ehkä tässä sivussa opin myös paremmaksi kirjoittajaksi, valokuvaajaksi – ja varmasti vielä sisustusmokaajaksi!

Mutta, koulussa siis tehtävänä on ottaa oma koti tarkastelun alle ja aloitimme eteisestä. Meidän oma kotimme on vuonna -87 valmistunut Tiilikeskus Oy:n täystiilitalo malliltaan Tiilitalo Anna. Ulkoasultaan perinteinen 80-luvun lopun punatiilitalo tummanruskeinen puitteineen, mutta erikoisuutena erikoiskorkea olohuone ja viistot korkeat ikkunat. Sisällä seinäpinnat ovat kaikki tiiltä hennolla rappauksella ja valkoisella maalipinnalla. Sisällä tilat on saneerattu viime vuonna talomme myyjän puolesta, käsittäen pinnat lattiasta kattoon, keittiön, kylpyhuone- ja saunatilat, pienen wc:n. Itse olemme tehneet kodinhoitohuoneen pintaremontin sekä vuorossa olisi nyt sitten eteinen. Tällä hetkellä muuta remontoinnin tarvetta ei varsinaisesti ole kuin ulkona ja kuluneen kesän aikana olemmekin jo jotain saaneet puutarhassa aikaiseksi.

Talomme sisäänkäynti on pieneltä parin rapun kuistilta tuulikaappiin ja siitä noin kahdentoista neliön kokoiseen aulatilaan. Aulasta on käynti keittiöön, olohuoneeseen, kahteen makuuhuoneeseen ja siinä sijaitsee myös talomme toinen wc. Lattiamateriaali tuulikaapissa on alkuperäinen laatta, aulassa Upofloorin 3-sauvainen tammiparketti Frost. Viime vuonna tehdyssä remontissa on uusittu myös aulassa oleva vaatekaappi Kirenan liukuovikaapiksi peiliovilla.

Vaikkakin valo tulvii taloon koko päivän ajan hyvin, eteinen tuntuu varsinkin iltapäivällä kuvatessa kovin pimeältä. Aulatilan katossa on sarjassa kolme spottivalaisinta aitoon 80-luvun tyyliin, hehkulampuilla tietenkin. Tuulikaapissa on yksi plafondi. Tilan erikoiseksi – ja mielenkiintoiseksi suunnitella tekee ehjien seinien puute, tuulikaapin pienuus ja tuplaovet. Myöskään aulatilan lattiamateriaalin valinta ei ole mielestäni osunut nappiin, parketti on herkkä kengistä tulevalle vedelle, lialle ja hiekalle.  Tuulikaapissa lämmönlähteenä on pieni patteri ja tilassa sijaitsee myös talon sähkökeskus. Aulassa on puolestaan kattolämmitys. Arjessa niin me perheenjäsenet kuin vieraatkin jättävät kenkänsä tuulikaappiin, mikä varsinkin isojen kemujen aikaan on täynnä toisiaan syleileviä kenkäpareja. Emäntä itse tykkää ajoittain unohdella ulos lähtiessään huivia, käsineitä ja ehkäpä laukunkin, joten aulassa tulee kopsuteltua kiireessä korkkareillakin. Tuulikaapin sisäoven edessä aulan puolella on siis pidettävä lattiaa suojaavaa mattoa, mikä ei sisustuksellisesti toimi tilassa ollenkaan. Tuulikaapin tummanruskea laatta on piilossa paksun mustanharmaan eteismaton alla. Peilikaapissa säilytetään kaikki ulkovaatteet ja kengät, myöskin vieraat laittavat takkinsa kaapin sisuksiin. Arkea värittää myös pieni koira, joten syksykelien tullessa eteisestä löytyy myös koirantarvikkeita sadeasusta tassupyyhkeisiin.

Tila kaipaa valoisuutta ja toiminnallisuutta, myös järkeviä sisustusratkaisuja. Eteisessä voisi myös näkyä tyylikäs hauskuus, tavaroille tulisi olla oma paikkansa ja kenkäsäilytystilaa tarvitaan lisää. Eteisen tulisi olla huonemainen, jotta se pääsisi läpikulkupaikan maineestaan.

Joitakin alustavia suunnitelmia olen tehnyt varsinaista remonttia ajatellen, seuraavaksi alkaa tähän tarvittavien materiaalien etsintä ja tarjouksien kysyminen. Sisustuspuoli vielä hakee uomaansa. Mitä ajatuksia tila sinussa herättää? Kommentoithan alle!

Luonnon omaa arkkitehtuuria

Sunnuntai-aamut ovat parhaita silloin, kun luontoäiti herättää hyvissä ajoin. Päivälle tulee mukavasti pituutta ja aamullakin ehtii tehdä jos vaikka mitä. Tänään sunnuntai alkoi patikointiretkellä Myllysaaren laavulle, missä en ollut aikaisemmin käynyt. Kuvat puhukoon puolestaan tuon paikan kauneudesta, jännittävästä salaperäisyydestä keskellä metsää, kosken solinasta. Paras arkkitehtuuri löytyy täältä meiltä Suomesta, meidän metsistä ja järvistä!

            

 

Puhelinpostaus Habitaresta

Koska ne muutamat kuvat mitä ehdin messuilta ottaa ovat kännykässä, kokeillaan blogin kirjoittamista myös näin mobiilisti. Sohvan nurkalla istuskelen, kynttilänvalossa. Ensimmäisenä mitä eilisestä ”luokkaretkestä” tulee mieleen on se, että seuraavan kerran varaan matkaan enemmän aikaa (ja ehkä omat eväät). Messuhalli on niin iso, että pelkästään Habitaresta ehdimme käydä murto-osan päivän aikana. Olimme Helsingissä n. klo 10.30 ja bussi starttasi takaisin Imatralle klo 16. Okei mahtuuhan tuohon väliin monta tuntia, mutta kun tuosta vähentää puolentoistatunnin lounastauon niin eipä kokonaisvaltaiselle ihmettelylle ja ihastelulle liiemmin ollutkaan aikaa.

      

Mieleenpainuvin ja mielestäni parhain messuasia oli Trash design ja kävimmekin kuuntelemassa Isa Kukkapuron sanaisen asiasta. Olen aikaisemminkin ollut pieni sisustamisen pelle peloton ja kehitellyt päässä  mitä mielenkiintoisimpia ideoita näistä meidän ylijäämätavaroista – osa on toiminut ja osalle ollaan naurettu makeasti. Eilinen avasi silmät enemmänkin nyt kaiken turhan roinan käytännöllisyydelle, kun tavaran funktiota muuttaa. Sisustusshopista löysin kotiinviemisiksi rakennusroskan ylijäämistöstä mielestäni nerokkaasti keksityn idean, Think todayn Tarkettin muovimatosta tehty kirjekuorilaukku! Messuille jäi muutama muukin tuote mieltä painamaan, niistä vielä myöhemmin. Nyt nauttimaan lauantai-illasta!

Syksyn innoittamana

Minulle syksy on vuoden parasta aikaa – edelleen menneen kesän lämpöiset tuulet jaksavat puhaltaa, iltaisin on pimeää, kotona ihanan tunnelmallista. Elokuun illoista lähtien alan tupruttelemaan kynttilöitä ja kaivelen kaapista tuikkuastiat esille, syyskuussa sisustan kodin tummempiin väreihin ja vastaanottamaan kylmää talvea.

Huomenna matkustan opiskelijakavereideni kanssa Helsinkiin Habitareen. Olen viimeiset seitsemän vuotta ollut joka syksy menossa kyseisille messuille, mutta joka kerta asia on vain jäänyt ajatusten tasolle. Odotan Habitarelta varsinkin ValoLight-tapahtumaa ja sen näytteilleasettajia. Meillä valaistusasiat ovat pinnalla lähes joka päivä, kiitos tuon suunnittelijapuolisoni. Muistilistalla on myös muutama sisustustuote ja valmistaja, joihin on käytävä tutustumassa. Toivon myös, että saan lisäideoita ja infoa meidän tulevaan pieneen pintaremonttiin tänne meidän kotiin. Kuluvan Helsinki Design Weekin ja Habitaren innoittamana tilasin meille Everyday designin Everyday-sarjapöydän ja se tuli kotiin eilen. Arvostan suomalaista designia yli kaiken ja pyrin tekemään tällaisia ostoksia tulevaisuudessakin.

 

 

Koulussa tällä viikolla hullaannuin tekemään erilaisia sisustuspussukoita. Mehän siis opiskelemme myös sisustustuotteiden valmistamista, kuten verhojen, sisustustyynyjen, liinojen yms. tekemistä. Olemme aloittaneet hyvin ekaluokkalaisen askelin, ensin perinteisistä patalapuista ja -kintaista, nyt teemme noita pussukoita ja mitä pientä sisustuskamaa mieleen juolahtaa ommella. Teemme myös asiakastöitä, taitavimmat ovat loihtineet jo verhoja täyttä häkää, vauvanpeittoja, kaitaliinoja jne. Tekemiämme tuotteita menee myös myyntiin koulun myymälään. Itse vielä olen pysytellyt noissa omissa prototyypeissä…

Syksyssä on kaunista myös luonnon muokkaamat värit. Pari oksaa pihlajanmarjaa tuo syksyn värilämmön myös sisälle. Yksinkertaista ja kaunista, eikö?

 

Ensimmäinen

Kylläpäs tuntuu hankalalta aloittaa the first blog post – aivan kuin olisi liian paljon kerrottavaa kerralla eikä osaa valita mitä mullistavaa sitä kertoisi ensimmäisenä. Olen aikoinani kirjoittanut pariakin eri blogia, toinen oli elämästämme Espanjassa ja toinen oli yhteistyöblogi ruuanlaiton ihmeellisyyksistä. Mutta enpä muista, että kumpaankaan sen ensimmäisen kirjoittaminen olisi ollut näin kutkuttavan jännittävää…

Idea Villabeen takana on uusi elämäntilanteeni. Olen aloittanut sisustusalan ammattiopinnot tänä syksynä ja koulunpenkkiä on nyt kulutettu reilun kuukauden verran. Olen opintovapaalla terveydenhoitajan työstäni ja toteutan tällä elämänmuutoksella vuosia sielussa kytenyttä haavetta työskennellä sisustamisen parissa. Olen näiden vuosien aikana sisältä pursuavaa innostustani sisustamiseen voinut toteuttaa useissa eri sisustusprojekteissa sekä omassa että ystävien kodeissa ilmeisesti jo siihen pisteeseen asti, että lähipiiri alkoi tyrkyttämään rohkeutta ottaa askel tälle uudelle tielle. En ole katunut, niin monivaiheinen ja mielenkiintoinen kuukausi on nyt takana ja toivottavasti seuraavat pari vuotta kasvattavat tästä naisesta rautaisen ammattilaisen alalle.

Villabee tulee olemaan paikka, missä kerron niin oman kotimme muutoksista, ideoista ja oivalluksista sekä kohdalleni osuvista sisustus- ja remonttiprojekteista. Villabee myös kertoo tämän opiskelijan matkasta, kompuroivista ensiaskelista valmistumiseen saakka ja esittelee ajatuksia sisustustrendeistä ja remontti-ideoista.

Tervetuloa matkaan, liitythän lukijaksi!

Riikka